
Vaikuttajaviestintä - Ymmärrämmekö, mitä luemme?
Termit mediakriittisyys, medialukutaito, vaikuttajaviestintä, kampanjakeskeinen viestintä tai jatkuva viestintä ovat oikeastaan herkkusanoja oman alani ihmisille. Niille tyypeille, jotka tuottavat nämä tekstit ruudullesi, rakentavat kaupalliset viestit Teitä palveleviksi ja Teitä hiveleviksi. Meille, viestintuojille, on tärkeintä, että “me viihdytämme Teitä ja Te viihdytte”. Samasta YUP lauloi aikoinaan kauniisti omalla sympaattisella tavallaan.
Ennen lukijan tarpeet olivat toissijaisia, mutta nykyään tärkeämpää on yhä enemmän ja enemmän asiakaskeskeinen viestintä. “Netti ja sosiaalinen media ovat kasvattaneet yleisön valtaa ja pakottaneet toimittajat luopumaan ylimielisyydestä.” - Satu Vesantola, Helsingin Sanomat. Enää riveille ei voi nakella perättömyyksiä, vahvistamattomia totuuksia - vai voiko? Mitä mieltä olette otsikoinneista - “X-kansa raivostui...” “Suurin osa ...” “Valtaosa ...” Juuri tällaisilla otsikoinneilla huijataan lukijoita tiedon viereen, vaikka tieto voi ollakin vain murunen verrattuna otsikossa mainostettuun kokonaiseen uunituoreeseen leipään.
Tuollaisissa tilanteissa korostuvat nimenomaan mediakriittisyys ja medialukutaito. Kouluissa opetetaan monipuolisesti medialukutaitoa. Tein sitä omilla oppitunneillani paljon, vähän salaakin. Toin opiskelijoilleni lehtiartikkeleita luettavaksi ihan propaganda-mielessä. Saisinko opiskelijat ajattelemaan toisin, kyseenalaistamaan uskomuksiaan? Tarkoituksena oli aina herätellä keskustelua, kehottaa opiskelijani ilmaisemaan mielipiteensä. Onnistuin tehtävässäni aina, koska oppilasryhmässäni oli niin positiivisesti kuin negatiivisesti suhtautuvia ja lisäksi niitä neutreja, jotka yrittivät saada ääriosapuolet huomioimaan sen kolmannenkin näkökulman. Kun koko oppilasryhmäni löysi lopuksi yhteisen sävelen, koin suuronnistumisen. Tosin koin sen jo siitä, että joku opiskelijoista uskalsi olla eri mieltä opettajan sekä kanssaopiskelijan kanssa ja lisäksi tämä opiskelija ilmaisi ja perusteli mielipiteensä vakuuttavasti. Ideana oli kuitenkin aina herättää keskustelua ja saada opiskelijat luontevasti kertomaan ajatuksistaan, vaivatta.
Viestinnän tarkoitus on unohtunut, jos se tehdään yksipuolisesti, kuuntelematta tai ottamatta huomioon vastapuolen ajatuksia. Se ei ole vuorovaikutteista viestintää. Markkinointiviestinnästä tulee ajatus toki aina myydä, mutta ei se ole vain sitä. Myynti sisältää myös kompromisseja, vastaantulemisia ja neuvottelua - vuorovaikutusta ja palautteen kautta kehittämistä. Jokaisella tällaiseen viestintätilanteeseen osallistuvan tulisi aina kartoittaa vastaanottajan taidot, tiedot sekä asenne. Näin on mahdollista varmistaa viestin perillemeno.
Medialukutaidon merkitys sähköisessä viestinnässä
Medialukutaito kuvataan lyhyesti Wikipediassa kyvyksi “lukea ja ymmärtää mediaa, nähdä sen tuottamien ilmiselvien merkitysten taakse, sekä suodattaa ja arvioida vastaanotettua informaatiota.” Opittuaan medialukutaitoiseksi “ihminen pystyy arvioimaan mediasisältöjä kriittisesti ja median esitystapoja tulkiten.” Upea taito, jos sen osaa tehdä. Se onnistuu pienellä vaivalla - lukemalla, opiskelemalla ja perehtymällä tietoon monipuolisesti. Valitettavasti edelleen vain näkee ihmisiä, jotka ovat ns. yhden lähteen ihmeitä.
Viestin ymmärtämiselle on selkeä polku. Opimme puhumaan ja elehtimään nuorina. Luku- ja kirjoitustaito kehittyvät vasta koulussa. Nykyaikana nakkaamme kirjoitetun viestin eteenpäin nopeasti ja ajattelematta. Unohdamme, että matkalla se saattaa kärsiä. Kun puhumme viestin, mukana liikkuvat ilmeet ja eleet. Kun kirjoitamme viestin, sanajärjestys ja välimerkkien merkitys korostuu. Olemmeko käskeviä vai pyytäviä, vihaisia vai iloisia, myötätuntoisia vai ilkeitä? Tämä usein unohtuu. Näin iloisesta viestistä voi tarkoituksella väärinymmärrettynä syntyä suurikin kohu. Olemme jokainen joskus syyllistyneet siihen.
Muutama helmi Suomen Kuvalehden Jyvistä ja akanoista:
- “Metsästäjän ampumia karhunpentuja voi nyt paijata Kuopiossa.”
- “Ranskan parlamentin alahuone hyväksyi torstaina lakiesityksen, joka tekisi kansanmurhan kieltämisestä rikoksen.”
Ymmärrän videoviestinnän kasvun - vaikuttajaviestinnässä on potentiaalia
Viestit eivät enää ole vain tekstiä ruudulla, vaan ne ovat ihmisiä kuvan välityksellä. Välitetyillä mielipiteillä ja tarinoilla on kasvot, joita on helpompi tulkita. Viesti ymmärretään vain yhdellä tavalla. Viestin ymmärtäminen ei vaadi suurta ponnistusta. Kun seuraamani henkilö kertoo tarinansa, kokemuksensa tai näkemyksensä omalla tavallaan, persoonaan kohdistuneiden odotusten kautta, seuraamme helposti hänen ajatuksenjuoksuaan. Ymmärrämme, mitä hän tarkoittaa sivumerkityksillä, mistä hän puhuu ns. taustalla. Sen kertovat ilmeet ja eleet. Näemme heti, ovatko mielipiteet teennäisiä vai eivät. Huomaamme, välittääkö hän asiasta vai ei.
Kun seuraavan kerran viestit, muista kohderyhmän tarpeet. Vaikka vastaanottajalla olisi viestiä lähettäessäsi kaikki tarvittavat tiedot hallussa tai saatavilla, taitoa tehdä vaadittu asia ja asenne kohdillaan, saattaa viesti matkalla muuttaa merkitystään. Siihen voivat vaikuttaa ulkopuoliset tekijät tai vain kanava, jonka kautta viesti lähetetään. Varmista siis aina, että viesti on ymmärretty ja hio jokaisesta viestistä vaikeat terävät kulmat pois.

Blogitekstin kirjoitti monitaitoinen digimarkkinoinnin asiantuntija
Henna Eklund | Punakynäpaholainen
Moniosaajat ovat tulevaisuutta. Olen sisällöntuottaja, copywriter sekä suunnittelija. Olen yritysviestinnän moniosaaja ja ”ikiharjoittelija”. Nälkäni oppia lisää ei lopu koskaan. Työni puolesta tutustun ja tarkkailen yritysten tapaa hoitaa viestintä ja markkinointi. Avaan huomioitani blogiartikkeleissani.
Haluatko kysyä jotain? Kaipaatko tukea? Ota yhteyttä ja keskustellaan - henna@nextlevel.fi tai 050 536 2381!
Haluatko tehdä yhteistyötä? Olen aina avoin sellaiselle.